Mitä tietokoneohjelmointi oikeastaan on?

Vaikka suurin osa meistä on päivittäin tekemisissä teknologian kanssa, joka käyttää ohjelmakoodia, monet eivät tiedä, mitä tietokoneohjelmointi oikeastaan tarkoittaa. Hollywood-elokuvat ovat luoneet myytin koodareista kiiluvasilmäisinä teknologianeroina, jotka voivat murtaa mitkä tahansa salasanat parissa minuutissa hakkaamalla näppäimistöä hullun lailla. Ohjelmoinnin arki poikkeaa kuitenkin elokuvien maailmasta, eikä koodaaminen ole niin mystistä kuin äkkiseltään luulisi.

Ohjelmointi on käytännössä luovaa ongelmanratkaisua, jossa pyritään antamaan tietokoneelle täsmälliset ohjeet, miten sen tulee toimia. Tähän tarvitaan ohjelmointikieltä eli koodia. Koodaamiseen ei tarvita mitään supervoimia, joskin huolellisuus, luovuus ja ongelmanratkaisukyky ovat tärkeitä ominaisuuksia koodarille. Käymme läpi tässä artikkelissa, mitä tietokoneohjelmat tekevät, mitä koodarit tekevät ja mihin kaikkeen tietokoneohjelmia käytetään, joten jatka lukemista!

Mitä tietokoneohjelmat tekevät?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tietokone tekee aina sitä, mitä sen käsketään tehdä, ja ihmiset käyttävät ohjelmia kertomaan tietokoneelle, mitä sen milloinkin pitää tehdä. Ohjelmointi tarkoittaa sääntöjen luomista tietokoneelle, jotta se osaa tehdä halutun tehtävän. Koodia voidaan siis pitää tietokoneen toimintaohjeena.

Ilman ohjelmointia mikään tietokone tai älylaite ei yksinkertaisesti toimi, joten ohjelmointi on olennainen osa teknologiaa. Jokaisella tietokoneella on käyttöjärjestelmä, joka on jo itsessään ohjelma. Muiden ohjelmien, joita tietokoneella käytetään, täytyy olla yhteensopivia sen käyttöjärjestelmän kanssa. Sama logiikka pätee nettisivuihin - kaikki sivut, kuten esimerkiksi netticasino, tarvitsevat toimiakseen algoritmin, eli tarkan toimintaohjeen.

Jotta tietokone ymmärtäisi nämä toimintaohjeet, ne kirjoitetaan ohjelmointikielellä, kuten C++, Python, Ruby tai Java. Ohjelmointikielissä käytetään sovittujen koodien lisäksi luettavia symboleita. Tavallisesti lähdekoodi kirjoitetaan ohjelmointikielellä, minkä jälkeen koko ohjelma käännetään kerralla konekielelle. Näin ollen ohjelma voidaan suorittaa ilman käännöstä. Toinen vaihtoehto on tulkata ohjelma kieltä suorittavalla ohjelmalla, jolloin ohjelma tavallisesti käännetään osa kerrallaan, ja yhden osan suorittamisen jälkeen käännetään seuraava osa. Näin ollen ohjelman suorittamiseen tarvitaan joka kerta tulkki.

Mitä koodari tekee?

Elokuvista voi saada kuvan, että koodarit ovat paitsi introverttejä nörttejä, jotka asuvat äitinsä kellarissa, myös jonkinlaisia superneroja. Tosiasia on se, ettei ohjelmointi vaadi mitään erikoista huippuälykkyyttä, joskin looginen päättelykyky on eduksi. Ohjelmoinnin perusidea on yksinkertainen: ohjelma suunnitellaan, mikä voi tapahtua tavallisella arkikielellä. Tässä vaiheessa päätetään, mitä ohjelman täytyy tehdä. Seuraavassa vaiheessa ohjelma koodataan eli kirjoitetaan tietokoneen ymmärtämään muotoon. Viimeisessä vaiheessa ohjelma testataan ja virheet korjataan.

Koodaamisessa täytyy kuitenkin olla huolellinen, sillä tietokone tekee täsmälleen sitä, mitä sen käsketään tehdä, eikä se osaa kyseenalaistaa mitään outojakaan ohjeita. Niinpä virhe koodauksessa saattaa johtaa jopa katastrofaalisiin seurauksiin. Ohjelmoinnin suhteen kannattaa aina luottaa verkkopalvelujen asiantuntijayritykseen, joka osaa hoitaa koko paketin kotiin.

Koodarit suunnittelevat ja kehittävät ohjelmistoja, nettisivuja ja sovelluksia alusta loppuun. Ohjelmointialalla on erilaisia suuntauksia, kuten front end developer, joka vastaa esimerkiksi nettisivuston visuaalisesta ilmeestä yhdessä graafikon kanssa. Back end developer taas tekee taustatyötä käyttöliittymän suhteen. Full stack developer on moniosaaja, joka osaa käyttää useampia erilaisia alustoja ja ohjelmointikieliä, ja voi hoitaa koko nettisivun kehittämisen.

Mihin kaikkeen tietokoneohjelmointia käytetään?

Ohjelmat hallitsevat koneita, jotka ovat läsnä käytännössä kaikilla elämän osa-alueilla, sillä elämme teknologian keskellä. Ei varmaankaan tule yllätyksenä, että erilaiset älylaitteet toimivat vain ohjelmoinnin avulla, mutta saatat yllättyä kuullessasi, että koodia käytetään nykymaailmassa lähes kaikkialla. Älypuhelimien ja tietokoneiden lisäksi ohjelmointia käytetään kaikenlaisissa muissakin teknologialaitteissa, kuten esimerkiksi jääkaapeissa, autoissa, liesissä ja ilmalämpöpumpuissa.

Ohjelmointi ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö, joka on tullut keskuuteemme vasta internetin myötä. Jo ennen tietokoneiden aikaa algoritmejä käytettiin mekaanisten koneiden ohjaamiseen, mistä esimerkkinä voidaan mainita reikäkorteilla ohjatut kudontakoneet. Laiteriippumattomia korkean tason ohjelmointikieliä taas on käytetty jo 1950-luvulta asti. 1990-luvun puolella koodaminen alkoi keskittyä enemmän verkkosovelluksiin, kun internet alkoi yleistyä, ja sitä varten kehitettiin uusia ohjelmointikieliä, kuten Java, Python, Ruby-on-Rails, PHP ja JavaScript.

Nykyään tietokoneohjelmoinnilla on keskeinen asema keskivertoihmisen elämässä kaikkialla aina mukana kulkevasta älypuhelimesta kaupan kassapäätteisiin ja maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin asti. Ohjelmistoihin kuuluvat myös erilaisten hakukoneiden ja sosiaalisen median algoritmit, jotka vaikuttavat suuresti kuluttajakäyttäytymiseen. Tietokoneohjelmointi vaikuttaa siis kaikkien meidän elämään tavalla tai toisella, olimmepa siitä tietoisia tai emme, joten sen perusasiat on hyvä ottaa haltuun.